Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattinen, maltillisesti proteiinia sisältävä ja runsaista hyvistä rasvoista koostuva tapa syödä. Tästä blogista löydät sekä keto- että vhh-reseptiikkaa.
En nyt tätä ihan kaalipihviksi kutsuisi, mutta hyväksi ja kivaksi tavaksi käyttää valkokaalia kumminkin. Helppoa, nopeaa ja edullista ruokaa ihan minkä tahansa lisukkeeksi.
Tarvitset seuraavat: Kaali (hanki pieni: helpompi leikata ja ”pihvit” pysyvät koossa paremmin) Oliiviöljyä Valkosipulia tai valkosipulijauhetta Suolaa, pippuria, paprikajauhetta
Kun uuni lämpenee, voitele vuoka tai laita leivinpaperi pellille. Valmistele kaali. Viipaloi kaalipää parin sentin viipaleiksi. Sekoita kulhossa öljy ja valkosipulimurska / jauhettu valkosipuli. Sivele seos kaaliviipaleiden päälle.
Ripottele suolaa, pippuria ja paprikaa viipaleille. Paista 20-25 minuuttia vähän reilussa 200 asteessa. Reunoista tulee kauniin kullanruskeita ja kaalista mureaa.
Kaalit ovat parhaimmillaan heti kypsentämisen jälkeen, kun pinta on vielä lämpimänä rapea. Minä tein nyt koko viikoksi ruokaa ja tätäkin laitoin lasirasiassa jääkaappiin odottamaan myöhempiä aterioita, vaikka parhaan puolen tällä tavalla missaankin.
PS. Voit maustaa voiteluliemen myös tilkalla Worcesterkastikketta.
Terve! Kokkailua kuvien kanssa ja muillekin jakoon. Uunifetapasta ketona – sinällään ei sen vaikeampaa kuin vaihtaa pasta ketoon sopivaan shirataki-nuudeliin tai -pastaan. Alkuperäinen, umpisuosittu ohje on Liemessä-blogista ja Jenni Häyrisen käsialaa.
Mulla oli käytössä FitnessFirstin myymä spagetti. Tilaan aina kerralla enemmän shirataki-nuudeleita, spagettia- ja -fettucinea niin, että tavaraa on valmiiksi kotivarana. Syön shirataki-nuudeleita tai pastaa suunnilleen kerran kuussa.
Valkosipulinen uunifetapasta (keto)
200 g shirataki-pastaa 200 g fetajuustoa (käytin Apetina-fetaa, jota sattui olemaan kotona) 1 dl oliiviöljyä 1 rasia kirsikka- tai miniluumutomaatteja kaksi kokonaista valkosipulia pippuria myllystä suolaa myllystä Tarjoiluun basilikaa (mulla ei ollut, enkä lähtenyt erikseen kauppaan)
Sudi uunivuoan pohja oliiviöljyllä. Laita feta kokonaisena vuokaan: minä leikkasin Apetinan pituussuunnassa kahtia ohuemmiksi siivuiksi. Leikkaa kokonaisesta valkosipulista pois ”hattu” niin, että kynnet näkyvät kuorien sisältä. Minä leikkasin keskeltä kahteen osaan: sain kyllä kynnen puolikkaat paineltua kypsinä ulos, mutta mitä kokonaisempia kynnet ovat, sen paremmin saat homman toimimaan.
Lisää tomaatit vuokaan ja laita lisää oliiviöljyä ennen uuniin laittamista. Mausta suolalla ja pippurilla.
Paista noin 200-asteisen uunin keskitasolla vartin verran. Halutessasi voit vielä paahtaa aineksia grillivastuksen alla vähän kovemmalla lämmöllä. Minä en sitä nyt tehnyt. Paistoaika riippuu uunista: meidän vanhassa uunissa aikaa olisi tarvittu enemmän kuin tuo nykyisessä riittänyt vartti.
Huuhtele shirataki-pasta huolellisesti ja pitkään lämpimällä juoksevalla vedellä. Keitä 2-3 minuuttia. Voit myös paistaa pastan. Riko fetaa haarukalla, puserra valkosipulin kynnet kuoristaan ja sekoita pasta koko helahoidon kanssa sekaisin. Basilika kruunaa annoksen. Minulle ei sitä nyt ollut enkä lähtenyt kauppareissulle kymmenen minuutin päähän basilikan perään. Kuvassa basilikan vihreä olisi tehnyt terää ja onhan basilikan maku mulle muutenkin mieleen, mutta joku tolkku tässä autoilussakin 🙂
Muutama juttu tuosta kuvan oliiviöljystä. Tilasin sitä pari vuotta sitten kokeeksi Crowdfarming-palvelun kautta: siellä tuottajat myyvät suoraan kuluttajille muun muassa oliiviöljyä, mandariineja, appelsiineja, avokadoja, inkivääriä, sitruunoita, manteleita, hedelmäsäilykkeitä sun muuta. Toimitukset saa myös Suomeen. Mun valinta meni kerralla nappiin ja tästä Campillo de Júlian tuottamasta ekstra-neitsytoliiviöljystä tuli kerralla suosikki. Oliivitarha on Valenciassa, Espanjassa, tarkemmin sanottuna Jéricassa Castellónin maakunnassa. Tarha rajoittuu Regajon tekojärveen. Öljy uutetaan Arbequina-lajikkeiden oliiveista kylmäsentrifugiprosessissa. Öljyä kuulemma pidetään espanjalaisten oliiviöljyjen ”pata negrana”.
Koska öljyä ei pystynyt tilaamaan CrowdFarmingin verkkokaupasta helmikuussa, laitoin kyselyn suoraan tarhalle. Heidän omasta Naranjas del Carmen -verkkokaupastaan tilaaminen onnistui. Tilasin 2,5 litran kanisterin ja 0,5 litran pullon, jota aion käyttää myös täyttöpullona. Kotiin toimitettuna tämä kahden litran erä maksoi 64 euroa. Pihistelen monessa muussa asiassa, mutta tässä en – sen verran montaa ei mieleistä oliiviöljyä on tullut marketista ostettua. Tällä hetkellä myös CrowdFarmingin myyntisivuiltakin löytyy tätä.
Tässä viimeisessä kuvassa on vielä noita FittnesFirstin shirataki-nuudeleita. Nämähän eivät sinällään maistu oikeastaan miltään eli maut ja mausteet pitää hoitaa muuten. Minä syön näitä silloin tällöin, koska kaipaan vaihtelua ruoan rakenteisiin ja versioihin. Tämä versio shiratakista tuoksuu (joku sanoisi haisee, sillä shiratakin hajua moni vierastaa) ehkä vähiten: pussissakin se lukee ”no smell”.
Kaikki postauksen maininnat ovat linkityksistä huolimatta omalla rahalla ostettuja.
Pieni kipollinen puolison sitkeästi poimimia kuivan kesän mustikoita (meheviä ovat kumminkin), iltapäivän kahvihetki ja joskus jostain puolihuolimattomasti ylös sutaistu reseptin tapainen. Siitä syntyi tällainen kuuden pienen mustikkakakun setti. Yksi on syöty, toinen odottaa mustikanpoimijaa, neljä on vielä täyttämättä. Huomiselle sunnuntaiaamiaiselle varaan molemmille yhdet – täytän ne vasta aamulla. Kaksi muuta taidan laittaa pakkaseen sellaista vähän parempaa kahvihetkeä varten. Ja se paremman hetken syynähän saattaa olla ihan mikä tahansa asia. Vaikka se, että lukemassani kirjassa on erityisen kauniisti kirjoitettu virke.
Siis leipomaan. Varaa seuraavat ainekset:
60 g voita 60 g karppisokeria tomuksi jauhettuna 1/2 rasiaa (100 g) Philadelphia-tuorejuustoa 4 kananmunaa 120 g mantelijauhoja 1 tl leivinjauhetta
Ota Philadelphia, voi ja kananmunat hyvissä ajoin huoneenlämpöön lämpiämään. Säädä uuni 175:een asteeseen. Voitele paistoastioiksi vaikka Teema-mukeja: tämä annos riittää kuuteen mukikakkuun. Pikkuiset kakkuvuoat toimivat myös. Jos haluat varmistaa kakkujen irtoamisen, leikkaa mukien / vuokien pohjalle leivinpaperista pohjan kokoiset pyörylät.
Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja tomuksi jauhettu karppisokeri kuohkeaksi ja vaaleaksi taikinaksi. Lisää joukkoon Philadelphia ja vatkaa lisää. Lisää kananmunat yksi kerrallaan taikinaan niin, että vatkaat seosta kunkin munan lisäyksen jälkeen. Lisää lopuksi vatkaamalla joukkoon kuiva-aineseos, jossa on mantelijauho ja leivinjauhe.
Jaa taikina mukeihin / vuokiin ja paista noin 20 minuuttia. Anna valmiiden kakkujen jäähtyä paistoastioissaan puolisen tuntia ennen kumoamista. Voit auttaa kakkujen irtoamista vuoista leikkaamalla veitsellä mukin reunoja pitkin ennen kumoamista. Leikkaa kakkuset terävällä veitsellä kahtia. Täytä kakkujen alaosat reippaasti vatkatulla kermavaahdolla ja mustikoilla, nosta hattu päälle. Halutessasi voit koristaa kakkuset stevia-tomulla – minulta se jäi tekemättä.
Isänpäivä ja miehen syntymäpäivä – se on aina mansikkakakun paikka. Tällä kertaa kävin mansikassa pakastimella. Tämä talouskoulun itse käynyt ja emäntäkoulun käyneen äidin tytär pakastaa kunnon marttamalliin joka kesä mansikoita. Osan niistä murskaan ja osan siivutan ja juuri nyt käyttöä oli siivuille. Nyt kakkuohje oli kumminkin vähähiilarinen versio, jossa vain koristemansikoissa oli miehen iloksi aavistus hyytelösokeria.
Pohjan ohjeen virittelin Satu Sjöholmin blogiohjeen perusteella. Täytteet sovelsin jostain aiemmasta talteen laittamastani tavanomaisesta reseptistä. Vaihdoin tavallisen sokerin tilalle erytrolin antamaan hiukan makeutta.
TÄYTE noin 400 g siivutettuja pakastemansikoita 1 dl blenderissä jauhettua erytrolia (karppisokeri) 2 dl vaahdotettua kuohukermaa 2 dl kreikkalaista jogurttia (Lidl) 6 liivatelehteä 2 rkl vettä
PÄÄLLE 2 dl vaahdotettua kuohukermaa siivutettuja mansikoita
LEIVO KAKKUPOHJA
Valmista ensin pohja. Vatkaa kananmunat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita mantelijauho ja leivinjauhe ja lisää varovasti taikinaan. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan. Minä laitan aina vuoan pohjalle muotoon leikatun leivinpaperin varmistamaan, ettei taikina tartu vuokaan. Paista kakkupohjaa puolisen tuntia 175 asteessa. Anna jäähtyä, kumoa ja halkaise kahtia.
VALMISTA TÄYTE
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen kymmeneksi minuutiksi. Kuumenna mansikat kattilassa, lisää seokseen erytroli (karppisokeri) ja jätä jäähtymään.
Vaahdota kerma, sekoita mukaan jogurtti ja marja-sokeriseos. Puserra liivatelehdistä vesi ja liuota ne kattilassa kuumaan veteen. Anna jäähtyä hetki ja sekoita hiukan jäähtynyt seos ohuena nauhana muuhun täytteeseen.
HYYDYTÄ JA VIIMEISTELE KAKKU
Vuoraa pesty vuoka kauttaaltaan kelmulla. Laita toinen puolikas vuoan pohjalle. Kaada sen päälle täyteseos ja nosta toinen puolikas seoksen päälle. Käännä kelmut kakun suojaksi ja nosta kakku jääkaappiin hyytymään yön yli.
Jos käytät koristeena pakastettuja mansikkasiivuja tai kokonaisia mansikoita, laita ne kakun päälle kohmeisena ja tarjoile kakku heti. Sulaessaan mansikat pehmenevät ja niistä irtoaa paljon nestettä.
Meidän kakkumme kiilteestä ehkä arvaakin, että olen sipaissut päälle keveästi hyytelösokerilientä. Kompromissi miehen makean kaipuuseen. Itse puolestaan sain lohkaistua maukkaan ja mehevän palasen ilman päällimansikoitakin.
Vaihtelunhalu! Se pätee syömiseen ja resepteihin yhtä lailla kuin lukemiseen ja kirjoihinkin. Merkillinen ja kömpelö aasinsilta, joka kumpuaa parhaillaan kuuntelussa olevasta Kirsti Paakkasen elämäkerrasta – luen monenlaista runoista novelleihin, lastenkirjoihin, elämäkertoihin ja romaaneihin. Vaihtelua olla pitää. Jotta en siis kyllästyisi syömisiini ja alkaisi hamuta itselle epäsopivia aterioita ja herkkupaloja, vaihtelusta täytyy pitää huolta. Puhun kokemuksesta – tiedän, että pitkät ajat samoilla resepteillä saavat tylsistymään ja haksahtamaan.
Tässä auttaa parhaiten uusien reseptien kokeilu ja kehittely. Tänään testasin kaakao – maapähkinävoi -smoothieta tällä ohjeella. Kivaa vaihtelua!
KAAKAO – MAAPÄHKINÄVOI -SMOOTHIE
2 dl makeuttamatonta mantelijuomaa
2 rkl sokeroimatonta maapähkinävoita
1 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta
1 dl kuohukermaa
3 kahvista tehtyä jääkuutiota (tai vastaava määrä kylmää kahvia)
Nakkaa kaikki ainekset blenderiin ja pyöräytä tasaiseksi smoothieksi.
Ohjeesta tulee iso Ikean Pokal-lasillinen kaakaosmoothieta.
Jos haluat vähentää hiilareita, kokeile laittaa vain yksi ruokalusikallinen maapähkinävoita.
Minulle tämä toimii. Teen tätä toistekin kaakaon makua kaivatessani.
Asumme keskellä metsää ja harrastamme villiyrttejä välillä vähemmän ja välillä enemmän. Uusien ohjeiden löytäminen ja kokeilu on aina palkitsevaa. Kun etsiskelin kerkkäreseptejä kokeiltavaksi, löysin Savon Sanomien sivuilta Leena Korkalaisen lupaavan kuuloisen pesto-ohjeen. Minä toimin päällepäsmärinä (valitsin ohjeen, hah) ja mies valmisti.
Koska kerkkäkausi alkaa olla lopuillaan, kannattaa etsiä ainekset varjoisesta paikasta. Sieltä vielä löytyy sopivan pehmeitä ja pieniä kerkkiä. Kasvaessaan kerkät muuttuvat neulasiksi. Tarvitset maanomistajan luvan kerkkien keräämiseen: ne eivät kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin.
Sulata herneet. Hienonna valkosipulinkynsi. Sekoita ja lisää joukkoon raastettu parmesaani ja auringonkukansiemenet. Halutessasi voit paahtaa ne kuivalla pannulla – me laitoimme sellaisenaan ja ihan hyvää tuli.
Soseuta peston ainekset sauvasekoittimella tai blenderissä. Minä teen nämä kaikki nykyään Vitamixillä. Jätä valmiiseen pestoon hiukan rakennetta, niin saat paremman suutuntuman. Puolitoista desiä oliiviöljyä tekee pestosta sopivan tahnamaisen ainakin meidän makuumme.
Sopii vallan mainiosti vaikka minkä ruoan lisukkeeksi, minä suosittelen erityisesti savukalan kaveriksi.
Kukkakaaliriisiä olen tehnyt lisukkeeksi jo vuonna keppi ja kivi. Koska olen enimmäkseen laiska pienijä ja pilkkoja ja raastamisesta on keittiötraumoja (teen valikoivasti), en vaan ole vaivautunut murentamaan kukkakaalia. Olen siis vain lohkonut pieniksi ja keittänyt tai höyryttänyt.
Vaan taannoin kuulin loistavan laiskan kokin vinkin. Tupperware pikakokki tulee ja pelastaa – kukkakaaliriisi syntyy tuossa tuokiossa. Minähän sitten laittamaan kyselyä paikalliseen roskalavaryhmään, josko joku tahtoisi luopua vanhasta pikakokista. Meillä olisi sille mainio koti. Heti tärppäsi ja me ajelimme yhtenä aamuna Mikkeliin mennessä hakemaan uuden keittiöihmeen huusholliimme. Quicj Chef valmiina palvelukseen.
Se todellakin toimii loistavasti ja on juuri niin nopea kukkakaaliriisin valmistusapu, että minäkin saan tuota riisinnäköistä kasvismurua syntymään suit sait sukkelaan. Here we go.
KUKKAKAALI – JAUHELIHARIISI
350 g naudan jauhelihaa
pari kappaletta minikukkakaaleja tai yksi isompi
iso sipuli
reilu kourallinen luumu- tai kirsikkatomaatteja
0,5 dl vettä
suolaa, mustapippuria
chilikastiketta
Huuhtele ja lohko kukkakaali ja myllää se pikakokilla muruiksi. Myös karkealla terällä raastaminen tai monitoimikoneen käsittely tuottaa saman tuloksen – tai jos jaksat pipeltää veitsen kanssa.
Kuori ja silppua sipuli.
Puolita tomaatit.
Paista jauheliha pannulla kypsäksi ja mausta. Siirrä tarjoilupataan. Kiehauta paistinpannulla vesi ja lisää joukkoon kukkakaalimuru. Keitä pari minuuttia kunnes kaikki neste on haihtunut. Lisää joukkoon mausteet ja nokare voita. Kääntele hetki. Lisää pataan jauhelihan sekaan.
Lisää pannulle hiukan voita ja kypsennä sipulisilppu. Lisää pataan.
Sekoita ja tarkista maku. Mausta halutessasi kevyesti chilikastikeella.
Pitkän leipomistauon jälkeen olen innostunut taas. Risto Lahden, Anni ja Fredu Sirviön Keto kickstart – Keto reseptejä -kirjan leivontaohjeille lähteekin täältä iso suositus. Ne ovat boostanneet vauhtiin. Myös tämän reseptin alkuperä on kyseisessä opuksessa. Reissumiehet on ohjeen nimi. Me söimme tätä versiota tänään aamiaisella.
Ainekset
1dl kurpitsan siemeniä
1dl auringonkukan siemeniä
1dl mantelijauhetta
1dl pofiberiä
1rkl chian siemeniä
1rkl seesamin siemeniä
2rkl psylliumia
2tl leivinjauhetta
(muutama valkosipulin kynsi)
4-5 kananmunaa
100 g voita sulatettuna
1tl suolaa
2dl vettä
Valmistus
Laita kurpitsan ja auringonkukan siemenet blenderiin ja surauta jauhoksi. Sekoita joukkoon mantelijauhe, pofiber, psyllium, chian ja seesamin siemenet. Itse teen parin leipäreseptin jauhosekoituksen kerralla valmiiksi ja jätän toisen satsin toista leipomiskertaa odottamaan.
Lisää leivinjauhe kuiviin aineisiin ja jätä seos kulhoon odottamaan.
Vatkaa kananmunat.
Sulata voi ja mittaa vesi valmiiksi.
Halutessasi valkosipulin makua, murskaa kynnet ja sekoita kuiva-aineiden sekaan.
Lisää kanamunat hyvin sekoittaen.
Sekoita sulatettu voi hyvin joukkoon.
Sekoita vielä vesi sekaan.
Jätä taikina tekeytymään 5-10 minuutiksi.
Jos haluat paistaa leivät uunissa valurautapannulla, voitele pannu hyvin ja taputtele osa taikinasta leiväksi pannun reunoja myöten.
Paista puolisen tuntia 200-asteisessa uunissa.
Nosta pöytään pannuineen päivineen.
Voit leikata lohkot valmiiksi.
Toinen tapa, jolla näitä teen, on paistaminen matalassa pyöreässä vuoassa. Leikkaan pohjalle vuoan kokoisen leivinpaperipyörylän. Sen halkaisija on niin iso, että reunat yltävät vuoan reunojen yläpuolelle. Näin leipä ei ainakaan tartu vuoan pohjaan.
Asumme metsän keskellä ja tontin laidalla alkaa parhaillaan kukkia maitohorsma. Jollekin rikkaruoho, meille villiyrtti, jonka kukista syntyy hurmaavan pinkkiä juomaa. Olisin voinut tehdä pelkkää horsmankukkamehua, mutta nuukana päätin hyödyntää myös loput raparperit. Tein tätä vähähiilarista kirpakan tsirpakkaa, rapaperille tyypillisen hapokasta laimennettavaa janojuomaa vähän sellaisissa toiveissa, että jospa se helle vielä koittaisi.
Nyt kun horsmat kukkivat runsaina, olisi hyvä sauma kokeilla myös pelkkää pinkkiä horsmamehua – jos saan aikaiseksi ja sattuu huvittamaan. Näin kesällä on takataskussa miljoonalista kaikenlaisen kivan tekemisestä. Saatan siis jatkaa mehun uuttamista, jos siltä tuntuu. Tämän päivän jälkeen jääkaapissa kumminkin on kolmisen litraa tätä laimennettavaa pinkkiä pirteyttä eli kuutisen litraa valmista mehua.
Raaka-aineet
3 litraa vettä
1 kilo raparperia 1,5 l maitohorsman kukkia (huom, ei yhtään vihreitä osia)
400-450 g erythrolia (Karppisokeri) 1 luomusitruuna paloiteltuna
2 tl sitruunahappoa (ruokakaupan maustehyllystä tai apteekista)
Kerää maitohorsman kukintoja puhtaalta, myrkyttömältä paikalta. Tarvitset noin puolitoista litraa horsman kukkia niin, ettei mukaan tule yhtään vihreitä kasvin osia. Ne tekevät juomasta helposti karvaan. Huuhtele kukat kunnolla kylmällä vedellä.
Jauha erythroli tomuksi, niin se liukenee helpommin. Operaatio onnistuu helposti sauvasekoittimella korkeassa astiassa.
Paloittele raparperi, lisää kukat, pilkottu sitruunan hedelmäliha ja sitruunahappo kattilaan. Kaada päälle kolme litraa kuumennettua vettä kattilaan. Anna veden vielä kuumentua kiehumispisteeseen.
Jätä mehu tekeytymään kattilaan seuraavaan päivään.
Pullota ja säilytä jääkaapissa. Laimenna mehua käyttäessäsi sitä: sekoita keskenään noin yksi osa mehua ja yksi osa vettä tai kivennäisvettä, maista ja laimenna lisää tarvittaessa. Sellaisenaan mehu on raikkaan hapokasta eikä kovin makeaa. Lisää makeutusta halutessasi. Voit lisätä juomiin esim. tuoreen sitruunamelissan tai mintun lehtiä. Tarjoile jääkylmänä jääpalojen kera.
Tässä tarvikkeet: 4 isoa kananmunaa: erottele keltuaiset ja valkuaiset 1/4 tl (viinikiveä tai) omenaviinietikkaa 1 dl erythritolia (karppisokeri) 3 dl kuohukermaa, vatkataan 1 rl sokeritonta vanilijauutetta tai 1 tl vaniljajauhetta 150 g tuoreita mansikoita
Näin valmistat:
Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset. Ryhdy vatkaamaan valkuaisia ja lisää joukkoon omenaviinietikka (tai viinikivi). Kun saat valkuaiset kovettumaan, lisää verkkaisesti sekaan erythrithol. Vatkaa kunnes seos muodosta “huippuja”. Huippu-ilmaus on kotoisin alkuperäisestä Sirviöiden alkuperäisestä ohjeesta: adoptoin sen, koska sana kuvaa seoksen ulkonäköä.
Vatkaa eri kulhossa kuohukerma, kunnes sekin muodostaa pehmeitä “huippuja”. Älä vatkaa liian kovaksi.
Riko kolmannessa kulhossa kananmunien keltuaiset. Sekoita niihin vanilja.
Painele tuoreet mansikat haarukalla survokseksi.
Sekoittele vatkatut valkuaiset ja kermavaahto keskenään. Lisää joukkoon keltuaiset ja mansikkasurvos kevyesti lastalla sekoittaen, kunnes seos on tasaisesti sekaisin.
Laita seos pakastimen kestäviin astioihin. Me käytimme tukevia pahvisia kuppikakkuvuokia, jotka ovat juuri sopivasti annoskokoisia. Anna jäähtyä noin 2-4 tuntia, kunnes jäätelö kovettuu.
Jos pakastat yhdessä isossa astiassa ja säilytät jäätelöä pakastimessa yli 4 tuntia, siitä tulee kovaa. Löydät Ketogeeninen ruokavalio -blogista vinkkejä siitä, kuinka saat jäätelön pysymään pehmeänä. Sieltä löytyvät myös jäätelön ravintoarvot.
Reseptiä on helppo muunnella lisäämällä mansikoiden sijaan joukkoon muita marjoja, mantelirouhetta tai rouhittua tummaa suklaata. Keto reseptejä -kirjasta puolestaan löydät minttusuklaajäätelön ja lakritsijäätelön ohjeet.
Olemme vuosia sitten postanneet yhden jäätelöohjeen, jonka valmistamisessa käytimme jäätelökonetta. Sittemmin jäätelöhommat ovat jääneet varsin vähiin ja konekin on siirtynyt keskimmäisen siskon käyttöön. Tämän jäätelön teossa emme konetta käyttäneet. Valmistimme jäätelön ja pakastimme sen annosastioissa. Muutaman tunnin pakastamisen jälkeen annoimme jäätelön pehmentyä lempeästi lusikoitavaan muotoon: suutuntuma muistutti kovasti pehmistä. Mansikkapehmistä aidon ja tuoreen mansikan maulla.